Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2010.

Tänään oli virallinen kirjamessupäivä

Tai siis ainakin meidän lukupiirin virallinen messupäivä. Meillä on ollut jo monta vuotta perinteenä käydä kirjamessuilla sunnuntaina – niin tänäkin vuonna. Kirjamessuista on ollut paljon juttua jo monessa blogissa, mutta tässä kuitenkin pari huomiota tämän vuoden messuista.

Ensinnäkin tänä vuonna tuntui olevan jotenkin vähemmän ohjelmaa kuin yleensä. Olen pitänyt eniten paneelikeskusteluista, mutta niitä ei ollut juuri ollenkaan. Kirjailijahaastattelutkin ovat ihan mielenkiintoisia, jos on kiinnostava kirjailija. Niihin on vaan aina niin kauhea tungos. Eikä siellä nyt sattunut olemaan ketään sellaista, joka olisi ollut pakko nähdä.

Toiseksi, halpoja kirjoja ei ollut lainkaan samassa määrin kuin ennen. Olimme myös liikkeellä ihan sulkemisaikaan, jolloin on yleensä saanut jopa puoleen hintaan kirjoja, mutta tänä vuonna näytti 20 % alennus olevan hyvin suosittu. Olisin lisäksi kaivannut enemmän sellaisia vanhojen kirjojen poistopöytiä, mutta monella isolla kustantamolla tuntui olevan te…

Tunnelmia kirjabloggaritapaamisesta

Tänään oli pieni tapaaminen kirjabloggarien kanssa messukeskuksessa kirjamessujen yhteydessä. Järjestäjänä oli Avain-kustantamo, joka on ottanut kirjabloggarit mahtavasti huomioon muutenkin. Ohjelmassa oli yleistä kirjabloggaushöpinää ja tapasimme myös Anu Silfverbergin ja Elina Hirvosen, jotka esittelivät uutta kirjoittamisopastaan Sata sivua. Elina kertoi myös Kauimpana kuolemasta -kirjastaan ja juttua riitti muutenkin paljon.

Oli mukava tavata muita kirjabloggareita, joista osa olikin jo tuttuja mutta suurin osa vielä tuntemattomia. Se on aina mukavaa, kun voi puhua kirjoista, lukemisesta ja kirjoittamisesta samanhenkisessä seurassa. Olen vähän pyörällä päästäni vielä kaikista uusista ihmisistä, mutta oli todella kivaa. Kiitos Avaimelle tapaamisen järjestämisestä ja muille kirjabloggareille mukavasta seurasta!

Brandon Mull: Iltatähden kilta – Myyttihovi II

Iltatähden kilta on Brandon Mullin kirjoittaman Myyttihovi-sarjan toinen osa. Myyttihovi on mystinen ja salainen luonnonpuisto, jossa asustaa valtava määrä erilaisia myyttisiä olentoja. Luonnonpuistosta pitävät huolta mummi ja vaari Sorenson, Sethin ja Kendran isovanhemmat.

Sarjan ensimmäisessä osassa Seth ja Kendra tutustuivat myyttiseen luonnonpuistoon ensimmäisen kerran. He saivat myös kuulla, että luonnonpuistoilla on vihollinen, Iltatähden kilta. Tässä sarjan toisessa osassa sisarukset joutuvat yhteenottoon killan kanssa. Samalla he pääsevät tutustumaan Myyttihoviin entistä paremmin. He tapaavat myös muita myyttisistä luonnonpuistoista tietäviä ihmisiä sekä pääsevät näkemään Myyttihovin vankityrmään vangittuja pelottavia olentoja.

Iltatähden kilta alkaa ehkä hiukan hitaasti, mutta pian päästään taas tuttuun vauhtiin. Seikkailut seuraavat toisiaan tiukassa tahdissa. Tässäkin sarjan osassa luottamus nousee tärkeäksi aiheeksi. Nuoret ovat kasvaneet ja muuttuneetkin edellisen kirjan j…

Steve Alten: Mayojen testamentti

Mayojen kalenteri päättyy talvipäivänseisaukseen vuonna 2012. Päivämäärä on saanut monet mielikuvitukset liikkeelle. Steve AlteninMayojen testamentti kertoo yhden tarinan siitä, mitä viimeisinä hetkinä ennen sitä viimeistä päivää tapahtuu. Loppuuko maailma tuona päivänä?

Arkeologi Julius Gabriel on käyttänyt koko elämänsä ikiaikaisten salaisuuksien selvittämiseen ympäri maailmaa. Työ on tuhonnut hänen uransa ja lopulta vienyt hänet ennenaikaiseen hautaan. Miehen ainoa poika, Michael Gabriel, on joutunut mielisairaalaan väkivaltaisena ja vaarallisena potilaana. Michaelin ainoa toivo on uusi harjoittelija, joka voisi auttaa miestä pelastamaan maailman.

Mayojen testamentti yhdistelee vanhoja myyttejä ja kovaa tiedettä mielenkiintoiseksi sekoitukseksi. Tarina oli lisäksi sen verran jännittävä, että minua ei haitannut vaikka välillä asiat menivätkin melko teknisiksi. En jaksanut syventyä kovin tarkkaan sotataktiikkaan tai avaruudellisiin mittoihin. Sen sijaan oli kiinnostavaa lukea vanhojen…

Margaret Atwood: Herran tarhurit

Tämän syksyn uutuuskirjoista odotin eniten Margaret Atwoodin Herran tarhureita. Kyseessä on Oryx ja Crake -kirjan sisarteos, joka kertoo samasta Vedettömästä tulvasta, epidemiasta, joka tuhoaa lähes koko ihmiskunnan. Kirjat lomittuvat toisiinsa ja jatkavat toistensa tarinoita. Myös aika monet tutut henkilöt ovat siirtyneet tähän uuteen kirjaan. Kirja varmasti toimii yksinäänkin, mutta kannattaa ehkä kuitenkin lukea Oryx ja Crake ennen tätä kirjaa.

Herran tarhurit kertoo saman nimisestä uskonlahkosta, joka varautuu pahimpaan, eli ihmiskunnan loppuun. Lahko opettaa lapsiaan elämään ilman luonnon riistämistä kierrättämällä, keräämällä ja kasvattamalla. Se on heidän mielestään ainoa keino selvitä sitten, kun Vedetön tulva tulee ja yhteiskunta tuhoutuu. Tarhurit elävät suojassa omissa puutarhoissaan yhteiskunnan pohjasakan naapureina halveksittuina ja vihattuinakin.

Kirja rakentuu kahden naisen tarinan kautta. Toby, naisista vanhempi tulee tarhureiden luo vähän vahingossa. Epäily…

Stephen R. Lawhead: Kuningas Korppi – Robin Hood I

Robin Hoodin taru on varmasti kaikille tuttu ainakin jossain muodossaan. Se ei kuitenkaan ole pelottanut Stephen R. Lawheadia, joka on tarttunut tuttuun aiheeseen ja siirtänyt sen uuteen ympäristöön. Lawhead on suomalalaisille vielä aika tuntematon kirjailija, mutta hän on kirjoittanut englanniksi suuren määrän myyttisestä historiasta kertovaa fantasiaa. Kuningas Korppi on Stephen R. Lawheadin Robin Hood -trilogian ensimmäinen osa.

Kirjan päähenkilö on Bran ap Brychan, brittiläisen kuninkaan poika. Tapahtumapaikkana ei ole Sherwoodin metsä vaan nykyisen Walesin alue vuoden 1100 tienoilla. Alueen brittiväestö on joutunut ahtaalle normannien vallatessa maita. Myös Bran menettää kotinsa ja kuningaskuntansa. Kestää kuitenkin pitkään, ennen kuin lapsellinen ja itsekäs nuori mies löytää itsestään sankarin, joka nousee vastustamaan valloittajia.

On oikeastaan aika turhaa verrata Kuningas Korppia siihen tuttuun Robin Hoodin taruun, koska tarina ainakin tässä trilogian ensimmäisessä osassa ku…

George Orwell: Eläinten vallankumous

Jotkut kirjat ovat sellaisia, että niihin voi palata aina uudestaan ja ne tuntuvat silti jotenkin tuoreilta. Yksi tällainen kirja on George OrwellinEläinten vallankumous. Olen nyt lukenut sen monen ikäisenä ja joka kerta olen löytänyt siitä jotain uutta. Päätin lukea kirjan taas uudestaan, kun huomasin että siitä oli tullut hauskan näköinen pokkaripainos.

Kirja kertoo maatilasta, jonka eläimet kyllästyvät huonoihin elinoloihinsa. Ne käynnistävät vallankumouksen ja saavat ajettua ihmiset pois maatilalta. Eläimille koittaa yltäkylläisyyden aika, kun työtä tehdään yhteiseksi hyväksi. Tätä ei kuitenkaan kestä kauaa, vaan pian ahneus ja vallanhimo voittavat. Ongelmat voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Eläinten vallankumous on satiiri Venäjän vallankumouksesta, mutta vaikka siitä ei mitään tietäisikään, kirja toimii vertauskuvana vallasta yleensä. Ja ennen kaikkea vallan turmelevasta vaikutuksest…

Martti Haavio ja Aleksander Lindeberg: Kalevalan tarinat

Kalevalan tarinat on uusi laitos vuonna 1966 ilmestyneestä kirjasta. Kirjan on suorasanaisesti kertonut Martti Haavio ja sen on kuvittanut Aleksander Lindeberg. Kalevalan tarinat on varmasti monelle sellainen nostalginen teos, jonka kuvat ovat jääneet mieleen jo lapsuudessa.

Kirjassa on aika paljon vieraita sanoja ja outoja sanontoja, mutta teksti soljuu ääneen luettuna kauniisti. Siinä on tallella Kalevalan henki. Kirjan kuvat puolestaan antavat aika sotaisan ja maskuliinisen kuvan Kalevalasta. Toisaalta kuvien ansiosta kirja voisi kiinnostaa erityisesti poikia ja aikuislukijasta ne ainakin ovat upeita.

Päätin kokeilla, mitä nykyaikaisiin satuihin tottunut lapsi pitää Kalevalan tarinoista. Koeyleisönä minulla oli 4-vuotias Adessa, joka totta puhuen oli vielä turhan pieni tälle kirjalle. Katselimme kirjan kuvia ja luin lyhyitä pätkiä kuviin liittyen ja selostin loput tapahtumista (vähän kyllä kaunistellen). Vaikka olin ennakkoon ajatellut, että kuvat ovat liian pelottavia, ne tunt…

Haluatko tavata fantasiakirjailijoita?

Helsingissä järjestetään Fantasiailta perjantaina 29.10.2010 kello 18–20. Tapahtumassa pääsee tapaamaan Angie Sagen, Septimus Heap -sarjan kirjoittajan, sekä kotimaisia fantasiakirjailijoita, kuten Päivi Honkapään, Viivi Hyvösen, Eija Lappalaisen, Anne Leinosen ja Seita Parkkolan.

Tapahtuman järjestävät British Council, Risingshadow.net ja WSOY. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät WSOY:n sivuilta.

Liity nettilukupiiriin!

Oletko halunnut joskus liittyä lukupiiriin, mutta sopivaa ei ole löytynyt? Jenni, Tomomi ja Sara ovat perustaneet virtuaalisen lukupiirin, eli Lukupiiri-blogin. Sen tarkoituksena on koota kirjanystäviä samalle sivulle lukemaan ja keskustelemaan kuukauden kirjasta.

Ensimmäisenä kirjana lukipiirissä on Doris LessinginKultainen muistikirja. Epäilen etten itse ehdi sitä lukea, mutta aion silti seurata, mitä muut siitä sanovat. Parasta tällaisessa nettilukupiirissä on se, että siihen voi osallistua ihan sen verran kuin itse tahtoo ja ehtii. Luvassa on varmasti hyvää keskustelua laidasta laitaan. Toivottavasti mahdollisimman paljon kirjanystäviä tulee mukaan.

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät

Sain viime yönä luettua Pasi Ilmari Jääskeläisen uutuuskirjan Harjukaupungin salakäytävät. Kirjasta kertoo paljon se, että jossain vaiheessa iltaa päätin lukea sen loppuun asti, vaikka tiesinkin maksavani valvomisesta seuraavana päivänä. Jotkut kirjat vain ovat sellaisia, ettei niitä voi laskea kädestään. Tämä kirja veti sitä syvemmälle, mitä pidemmälle sitä luki. Jossain vaiheessa huomasin myös kamppailevani siitä, ahmiako kirja välittömästi loppuun vai lukeako sitä maistellen ja rauhassa.

Kirja kertoo keski-ikäisestä Olli Suomisesta, jonka keskiluokkainen elämä yllättäen muuttuu. Muutoksen sysää alkuun Ollin liittyminen Facebook-palveluun. Menneisyys ja sinne jääneet ihmiset tulevat yhtäkkiä lähelle. Olli huomaa pian haaveilevansa Kertusta, nuoruudenrakastetustaan, josta on tullut suosittu kirjailija. Kerttu kirjoittaa kirjaa Jyväskylän maagisista paikoista, joiden valtaan Ollikin taas pian joutuu. Ja lukija seuraa perässä.

Harjukaupungin salakäytävät liikkuu menneisyyden ja nykyi…

Ihana löytö!

Voi millaisen ihana löydön tein kirjaston kierrätyshyllystä! Sinne saa siis viedä omia kirjoja ja sieltä voi ilmaiseksi myös ottaa kirjoja. Selaan hyllyn jokaisella kirjastokäynnillä. Tällä kertaa törmäsinkin yhteen lapsuuden kirjasuosikeistani. Kirjailija tai kirjan nimi eivät sanoneet minulle mitään, mutta kun näin kirjan kannen, kaappasin sen heti kainalooni. Eikö olekin mahtava kansi?


Liisa KarakorvenNoidan kummityttö kertoo Pihla-noitatytöstä, josta pitäisi tulla isona jääkuningatar. Pihla ei kuitenkaan halua jäädyttää maata ja ryhtyä kuningattareksi, vaan hänen pitää rikkoa noitien lakia muuttaakseen kohtaloaan.

En oikein kunnolla muista, miten tarinassa käy – enkä vielä ehtinyt lukea sitä, mutta ehkäpä tänä iltana pääsen nostalgiamatkalle. Kirja on ohut, joten sen lukemiseen ei kauaa aikaa mene. En malta odottaa, ihanaa!

Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus

On aina upea tunne, kun sattumalta tarttuu johonkin kirjaan ja huomaa löytäneensä todellisen helmen. Chimamanda Ngozi AdichienPurppuranpunainen hibiskus oli juuri tällainen kirja. Kirja on Adichien esikoisteos, mutta hän on Suomessakin jo tuttu aiemmin suomennetusta Puolikas keltaista aurinkoa -kirjasta.

Purppuranpunainen hibiskus kertoo nigerialaisesta rikkaasta ja arvostetusta perheestä, jonka isä on ankaran uskonnollinen. Äiti ja kaksi lasta rakastavat ja pelkäävät perheen isää, joka täyttää heidän koko maailmansa. Tarina kerrotaan perheen teini-ikäiseen tyttären Kambilan näkökulmasta. Lukijan on helppo eläytyä Kambilan tunteisiin – myötäillä sekä hänen rakkauttaan että pelkoaan isää kohtaan.

Vaikka tarina voisi olla julma ja vaikka tapahtuvat asiat ovat välillä raakojakin, on kirjassa koko ajan hyvin lämmin sävy. Se muistuttaa, että asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia. Ankara isä voi olla lapsen mielestä myös rakastava ja hellä, vaikka toisena hetkenä on kykenevä julmuuteen. Tä…

J.R.R. Tolkien: Satujen valtakunta

J.R.R. Tolkienin Satujen valtakunta nousee ehdottomasti yhdeksi tämän syksyn suosikkikirjoistani. Teos sisältää kokoelman jo aiemminkin suomeksi julkaistuja itsenäisiä tarinoita. Kirjan on kuvittanut Alan Lee, tunnettu Tolkienin tarinoiden kuvittaja. Pelkästään kannen kuvakin on niin upea, että sitä voisi tuijottaa vaikka kuinka kauan.

Pisin kirjan tarinoista on satu Roverandom. Se kertoo pienen mustavalkoisen Rover-koiran seikkailuista. Koira sattuu puraisemaan velhoa, jolloin velho suuttuu ja muuttaa tämän pieneksi lelukoiraksi. Rover joutuu mahtaviin seikkailuihin ja pääsee tutustumaan kaikenlaisiin outoihin otuksiin, kuten Kuu-ukkoon ja tämän lentävään koiraan.

Kirjassa on myös kolme lyhyempää satua: Maamies ja lohikäärme, Seppä ja satumaa sekä Niukun lehti. Sokerina pohjalla kirjan lopussa on Tolkienin kirjoittama essee Saduista, jossa hän pohdiskelee satujen kirjoittamista ja mielikuvituksen voimaa. Se on mielenkiintoista luettavaa kaikille satujen ystäville. Alkuperäiseen engl…

Paul Auster: Näkymätön

Paul Auster sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että "hyvä kirjallisuus vie myös aina ihmisen epämukavuusalueelle". Kirjailijan uusin kirja, Näkymätön, ei kuitenkaan vienyt minua millekään epämukavuusalueelle. Onko se siis huonoa kirjallisuutta? Vai onko Auster väärässä?

Uskon, että hyvä kirja voi viedä epämukavuusalueelle mutta se voi myös olla viemättäkin. Epämukavuusalueelle voi päätyä myös huonon kirjan kyydissä. En väitä olevani viisaampi kuin Auster, mutta kirjallisuus on niin subjektiivinen kokemus, että on aika vaarallista tehdä yleistyksiä siitä, millaista on hyvä kirjallisuus.

Mutta sitten asiaan. Luvussa oli siis Austerin uusin Näkymätön-kirja. Se on taattua, taidokasta Austeria niin hyvässä kuin pahassakin. Kirja kertoo viehättävän pienieleisesti päähenkilön, Adam Walkerin, elämästä. Mies tutustuu sattumalta erikoiseen pariskuntaan ja joutuu pian määrittelemään koko elämänsä uudelleen. Paljon enempää tästä juonesta ei uskalla kertoa, koska  se o…

Kirjallisuuden Nobel-palkinto on taas jaettu

Tänään jaettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto, ja se meni ainakin minulle suurena yllätyksenä perulaiselle Mario Vargas Llosalle. Miksi ei vieläkään Margaret Atwoodille? Myös Haruki Murakamin voiton olisin ymmärtänyt.

Lukupiirimme luki juuri muutama kuukausi sitten Vargas Llosalta Tuhma tyttö -teoksen. Se oli mielestäni ihan hyvä, mutta ei aiheuttanut suurempaa ihastusta. Toisin kuin esimerkiksi Margaret Atwoodin teokset, jotka olisivat todellakin palkintojen arvoisia. Mutta koska en ole lukenut tältä tuoreelta Nobel-voittajalta enempää kuin yhden kirjan, nielen loput ihmettelyt. Palaan mahdollisesti aiheeseen joskus myöhemmin, jos luen häneltä jotain muutakin. Onnitelut palkinnosta Peruun!

Hesarin nettisivulta löytyy tietoa ja pohdintaa aiheesta.

Kirjahyllyelämää

Sain Valkoiselta kirahvilta haasteen kertoa elämästäni kirjahyllyn avulla. Koska olin tämän haasteen tehnyt joskus aikaisemminkin, mutta en jostain syystä ole tuonut sitä tänne blogiin (ja koska olen laiska), käytän nyt samoja vastauksia. Tässä siis elämäni kirjahyllystä luettuna.

Oletko mies vai nainen?
Nainen paikallaan

Kuvaile itseäsi.
Siniset silmät, musta tukka

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Elämää metsässä

Kuinka voit?
Elämän kirkas keskipäivä

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi
Surun ja ilon kaupunki

Mihin haluaisit matkustaa?
Yli veden

Kuvaile parasta ystävääsi.
Tytöistä parhain

Mikä on lempivärisi?
Magian väri

Millainen sää on nyt
Enimmäkseen harmiton

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Tähdetön yö

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Välttämätön hulluus

Millainen parisuhteesi on?
Ainoa oikea

Mitä pelkäät?
Keskiyön kansaa

Päivän mietelause?
Maailmanloppuihin tottuu

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Kirjallisuus on virhe     ;)

Miten haluaisit kuolla?
To…

Dekkarifaneille menoja

Suomenkielinen rikoskirjallisuus viettää 100-vuotisjuhlaa. Dekkarien ystävät pääsevät juhlatunnelmaan Suomen dekkariseuran järjestämässä tapahtumassa Helsingin yliopistolla lauantaina 9.10.

Juhlavuoden kunniaksi voi päästä myös kuulemaan suosikkikirjailijoitaan, sillä marraskuussa alkavalla Miten rikoskirjani ovat syntyneet -luentosarjalla on kuuluisia puhujia.

2.11. Tapani Bagge ja Eppu Nuotio
9.11. Outi Pakkanen ja Juha Numminen
16.11. Jarkko Sipilä ja Tuula Mai Salmela
23.11. Staffan Bruun ja Sirpa Tabet
30.11. Leena Lehtolainen ja Harri Nykänen
7.12. Totti Karpela ja Seppo Jokinen
14.12. Taavi Soininvaara ja Pirkko Arhippa
18.1.2011 Hannu Vuorio ja Marianne Peltomaa
25.1. Markku Ropponen ja Antti Tuomainen
1.2. Marko Kilpi ja Matti Rönkä

Lisätietoja löytyy Suomen dekkariseura ry:n sivuilta.

Laura Gallego García: Vastarinta, Idhunin kronikat I

Idhunin kronikoiden ensimmäinen osa, Vastarinta, on kiinnostava nuorten fantasiakirjasarjan aloitus. Laura Gallego García on espanjalainen kirjailija, joka on saanut kotimaassaan suurta suosioita tällä kirjasarjalla. On erittäin piristävää lukea suomeksi jotain muutakin kuin alunperin englanninkielistä fantasiakirjallisuutta.

Vastarinta kertoo Idhun-nimisestä maailmasta, joka on joutunut julman hallitsijan valtaan. Monet myyttiset olennot ovat paenneet Maahan, mutta yksi toisensa jälkeen ne on murhattu. Pieni vastarinta yrittää taistella Maassa vihollista vastaan, mutta ryhmä on melko voimaton. Vastarintaan liittyy myös kaksi ihmisnuorta ja pian syntyy vihan, rakkauden ja välttämättömyyden kolmiodraama, jossa piilee avain koko Idhunin säilymiselle.

Kirjailijaon tuonut sarjaan fantasiakirjallisuudesta usein puuttuvaa feminiinisyyttä. Tämä ilmenee kirjasta niin tekstin tasolla kuin sen sisäisessä logiikassakin. Vastarinnassa on esimerkiksi kiinnostavia käsitteitä, kuten melko…

Syyskuun suosituimmat

Minusta on kiinnostavaa seurata, mitä blogistani luetaan. Bloggerin uusien tilastojen avulla tätä onkin nyt hauska ja helppo seurata. Tässäpä siis pari pientä tilastoa syyskuulta.

Hakukoneilla blogiini on päädytty syyskuussa eniten näillä hakusanoilla:

1.  kirjamielellä
2.  korallivaras
3.  nukkuu lapsi viallinen
4.  enni mustonen
5.  justin cronin

Syyskuun suosituimmat sivut blogin pääsivun lisäksi ovat olleet:

1.  Siiri Enoranta: Nukkuu lapsi viallinen
2.  Kiinnostaako venäläinen kirjallisuus?
3.  Avaimen kirjasyksyä katsomassa
4.  Agatha ja minä
5.  Charlaine Harris, Maggie Shayne, Marilyn Tracy: Pimeyden olennot

Kiitos kaikille lukijoilleni, sekä blogiani seuraaville että satunnaisille googlettelijoille.

Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian

Jani Saxellin Unenpäästäjä Florian ei ole helppo kirja. Siinä monia teemoja, jotka eivät ensin tunnu sopivan mitenkään yhteen. Saxell onnistuu kuitenkin pitämään käsissään moneen suuntaan pakenevat ihmiskohtalot ja yhteiskunnalliset aiheet, vaikka kirjassa säilyykin koko ajan vähän häiriintynyt tunnelma. Sitä lisää myös se, että kertoja häilyy välillä unissa ja menneisyydessä, vaikka pääpaino onkin päähenkilössä.

Kirjan päähenkilö on Romaniasta Suomeen muuttanut romani, Florian, jolla on harvinainen taito. Hän osaa laukaista ihmisissä unen näkemisen kyvyn, joka on katoamassa koko Euroopasta. Florian tarttuu tietysti mahdollisuuteensa saavuttaa menestystä ja rahaa. Se ei kuitenkaan ole helppoa, kun kaikkea valvotaan ja poliisikin on kiinnostunut Florianin toimista.

Lukijan ensireaktio kirjasta on huomio sen ajankohtaisuudesta. Se on kuitenkin myös tutkimus omasta kulttuurista vieraantumisesta sekä tiedostamatta että tarkoituksellisesti. Irrallisuus ja juurettomuus luovat kirjaan lopull…